Siirry sisältöön
Morsiamen tohveli noin vuodelta 1850. Lähikuvassa tohvelin kirjailutyötä.

Kokoelmat

Hangon museolla on kiehtovat esine- ja kuvakokoelmat ja arkisto.

Esinekokoelmat

Mitä löytyy Hangon museon kokoelmista? Pikemmin voi kysyä, mitä ei löydy. Kokoelmissamme on yli 13 000 esinettä, jotka kertovat Hangon historiasta. Samalla esineet kertovat paljon siitä, mikä on kiinnostanut museohenkilökuntaa eri aikoina. Kun Hembygdsforskningens vänner i Hangö alkoivat kerätä esineitä vuonna 1907, haluttiin ottaa talteen katoavaa maalaisyhteiskuntaa. Kiitollisuudella otettiin vastaan kaikki vanhat esineet Hangosta, Bromarvista ja Kemiöstä. Esineistöä tuli myös porvarisperheistä. Kiinnostus työväkeä kohtaan oli pienempää, vaikka Hangossa oli merkittävä määrä kiviteollisuustyöntekijöitä, rautatieläisiä ja satamatyöläisiä.

Museon kokoelmat säilyivät evakuoinnin aikana 1940–1942, mutta joitain esineitä katosi.
Museolla on merkittävä Adelaide -osakokoelma, joka käsittää Armfelt, Bergenheim ja Sundblom -suvuille kuuluneita vaatteita aina 1700-luvulta 1930-luvulle saakka.

Adelaide-kokoelma
Huippumuotia 1700-luvun lopulta 1930-luvulle

Museolla on merkittävä Adelaide -osakokoelma, joka käsittää Armfelt, Bergenheim ja Sundblom -suvuille kuuluneita vaatteita aina 1700-luvulta 1930-luvulle saakka.

AdelaideKokoelma koostuu n. 500 esineen lahjoituksesta, jonka Hildegard Svanbäck lahjoitti Hangon museolle 1994. Lahjoitusta täydensi myöhemmin Hildegard Svanbäckin sisarentytär Margit Holmberg Ahvenanmaalta. Eniten lahjoitukseen kuuluu naisten vaatteita kuuden sukupolven ajalta. Vanhimmat tekstiilit ovat 1700-luvun lopulta ja uusimmat 1930-luvulta. Naisten pukumuoti eri virtauksineen on siten lahjoituksessa edustettuna yli 100 vuoden ajalta. Muodin kehityksen ohella seurataan myös pukujen käyttäjien elämänvaiheita.

Kokoelma kertoo myös naisesta kulttuurin säilyttäjänä. Tekstiilit pakkasi ensimmäisen kerran Thecla Ekestubbe 1800-luvun lopulla ja sitten Dordi Sundblom toisen maailmansodan aikana.

Kuva-albumeja Hangon museon kokoelmista.

Kuvakokoelmat

Hangon museon kuvakokoelmat koostuvat noin 60 000 kuvasta ja negatiivistä, joihin tutkijoilla ja kiinnostuneilla on pääsy museon henkilökunnan kautta. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja uusimmat valokuvaamme itse. Kuvakokoelmat näyttävät, miten kaupunki on kasvanut ja muuttunut tänä aikana, samaan aikaan kun motiivivalinnat kertovat kunkin ajanjakson intresseistä.

Hangon museon kuvakokoelmat eivät dokumentoi ainoastaan paikkoja ja henkilöitä, mutta myös aktiviteettejä ja elämää ylipäätään. Suurin yksittäinen lahjoitus kuvakokoelmiin tapahtui vuosina 2009 ja 2011, kun valokuvaaja Raimo Kuittinen lahjoitti koko tuotantonsa, yli 35 000 kuvaa ja negatiivia. Hän oli dokumentoinut elämää Hangossa 1950-luvun lopusta alkaen ja hänen hyvin säilyneiden päiväkirjojensa ansiosta kokonaisuus on vaikuttava.

Hangon museon kuvakokoelmia digitalisoidaan yhdessä esinekokoelmien kanssa. Tämän kautta ne tulevat olemaan helpommin käytettävissä tulevaisuudessa.

Hangon satamaa dokumentoitiin vuonna 2015.

Arkisto ja kirjasto

Museon arkisto sekä kirjasto ovat tällä hetkellä suljtetut muuton takia.

Museon arkisto ja kirjasto sijaitsevat kaupungintalolla. Paikan päällä voit tutustua sinua kiinnostavaan materiaaliin. Aineistoa emme lainaa ulos. Säilytämme Hangon historiaan sekä kansalais- ja yhdistystoimintaan liittyvää paikallismateriaalia. Meillä on myös laajemmin museoalaan ja historiaan liittyvää kirjallisuutta pienessä kirjastossamme. Osasta arkistoa ja kirjastoa on tehty digitaalista luettelointia, mutta arkistoa tai kirjastoa ei ole saatavilla digitaalisessa muodossa. Jos haet jotain erityistä ota yhteys museohenkilökuntaan.

Nykydokumentointi

Hangon museo pyrkii keräämään myös tietoa nykyajasta, jotta sadan vuoden päästä meillä on tietoa siitä, miltä Hanko on näyttänyt 2000-luvun alussa. Tästä syystä olemme mukana keräämässä kansallisestikin tietoa nykypäivän Hangosta Mikä on TAKO? kautta. Hangon museolla on vastuullaan kerätä tietoa kaksikielisyydestä Hangossa ja Hangon matkailusta. Meillä on Minun Hankoni -sivuumme, jonne keräämme tietoa muistakin teemoista liittyen kaupunkiimme. Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista.

Olemme käyneet dokumentoimassa toimintaa seuraavissa paikoissa tai asioista:

  • Ruotsinkielisen perheen arkea Hangossa (2011)
  • Yksityismajoitus Hangossa (2012)
  • Yläkoululaisten mielipiteitä kaksikielisyydestä (2012)
  • Mobiiliteknologia veneilyssä (2014)
  • Kunnalliset toiminnat Lappohjassa (2015)
  • Hangon satama ja logistiikka (2015)
  • Terveyskeskuspalveluja Hangossa (2017–2018)
Tekstiilikonservaattoriopiskelijoita visiitillä Leirassa

Kokoelmien tutkimus

Museo haluaa tarjota tutkijoille, historiallisten pukujen harrastajille ja opiskelijoille mahdollisuuden tulla tutustumaan sen pukukokoelmiin.

Hangon museo on mukana tekemässä Tammisaaressa sijaitsevaa Kokoelmakeskus Leiraa, jota kehitetään avoimeksi varastoksi. Pukukokoelmia pyritään nyt avaamaan siten, että kokoelmiin pääsee tutustumaan Leiraan sopimuksen mukaan. Vuonna 2019 kokoelmia on esitelty mm. Leiran avointen ovien päivänä ja visiitillä ovat myös käyneet Metropolian tekstiilikonservoinnin opiskelijat sekä Aalto-yliopistossa muotisuunnittelua opiskeleva Sèvres-finalisti Linda Kokkonen.

Kokoelmia pääsee tutkimaan sopimuksen mukaan. Jos sinua kiinnostaa tutustua kokoelmiimme, ole yhteydessä amanuenssiimme Linda Svennbladiin.

Lahjoitukset

Museon kokoelmia kartutetaan pääosin lahjoitusten avulla. Hangon museo ottaa vastaan lahjoituksia, jotka sopivat museon kokoelmien kartuntasuunnitelmaan. Hangon museo noudattaa Länsi-Uudenmaan ammattimuseoiden kokoelmapoliittista ohjelmaa. Hangon museo on erityisesti kiinnostunut esineistä, kuvista ja arkistomateriaalista, jotka liittyvät Hangon paikallishistoriaan, kaksikielisyyteen ja 1990-lukuun.

Jos haluat lahjoittaa esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia museon kokoelmiin, ota yhteyttä henkilökuntaamme sähköpostitse. Liitä mukaan lahjoitettavan materiaalin tiedot sekä mieluiten muutama kuva. Voit myös tuoda tavaroita näytille museotoimistoon, mutta suosittelemme olemaan meihin ensin yhteydessä puhelimitse.