Siirry sisältöön

Julkaisut

Kirjoja voi tilata puhelimitse ja sähköpostitse, ostaa museosta ja museotoimistosta paikan päältä.

Lassi Patokorpi: Vaatteita Hangon museon kokoelmista
Oy NordPrint Ab, Helsinki, 2019, ISBN 978-952-68877-1-5, 76 sivua.
10 €

Kirjanen esittelee museon kokoelmista löytyviä tekstiileitä ja asusteita. Teos on hyvä silmäys pienen museon vaikuttaviin pukukokoelmiin ja se sopii erityisen hyvin pukuhistoriasta kiinnostuneille. Kirja koostuu pääasiassa valokuvista ja kuvateksteistä, joita täydentävät museon kuva-arkistosta löytyneet pukuhistoriallisesti mielenkiintoiset kuvat. Kirja on kolmekielinen suomi, ruotsi, englanti.

Laura Lotta Andersson, Linda Svennblad, Kim Kidron: Missä maa ja meri kohtaavat. Hangon historia museon kokoelmien kautta.
Oy Nord Print Ab, Helsinki 2017, ISBN 978-952-68877-0-8, 204 sivua.
20 €

Hymyilee kuin Hangon keksi. Aurinkoiset kesäpäivät. Lumoava luonto. Vilkas satamatoiminta. Tapahtumarikas historia. Kaikkea löytyy Hangosta. Löytyy useampi historia-aiheinen kirja, muttei yhtään koko kaupungin historiaa koskeva kirja. Siksi Hangon museo on Suomi 100 -vuonna päättänyt julkistaa tiivistelmän Hangon historiasta. Museon henkilökunta on valinnut erinäisiä teemoja, ja olemme sitten etsineet niihin sopivat esineet tai valokuvat. Kirja on kolmekielinen suomi, ruotsi ja englanti.

Marketta Wall: Ameriikkaan Ameriikkaan. Hanko siirtolaisten lähtökaupunkina
Oy Fram Ab, Vaasa 2013, ISBN 0781-9560, 104 sivua.
20 €

Kirja kertoo 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suuresta siirtolaisuudesta, jolloin lähes 400 000 suomalaista lähti Amerikkaan. Suurin osa siirtolaisista lähti Hangon kautta ja Hangon reitin valitsi myös runsaat 30 000 Venäjän juutalaista. Tästä massaliikenteestä on vielä monia muistoja Hangon katukuvassa. Tässä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisessä teoksessa on joka aukeamalla Hankoon ja siirtolaisuuteen liittyvää kuvamateriaalia ja tekstiä.

Birgitta Ekström Söderlund: Hembygdsforskningens vänner i Hangö r.f. 100 vuotta 2007. Hangon museon historia 1909-2009
Oy Nord Print Ab, Helsinki 2009, ISBN 978-952-99562-6-5, 188 sivua.
27 €

Kotiseutuyhdistys Hembygdsforskningens vänner i Hangö r.f. aloitti vaatimattomasti 1907, mutta perusti Hangon museon 1909 ja ylläpiti sitä vuoteen 1963 saakka, jolloin se lahjoitti kokoelmansa Hangon kaupungille. Monien vaiheiden ja toiveiden jälkeen museo jatkaa edelleen toimintaansa 2009.

Kimmo Nummela & Marketta Wall: Harparskog-linja
Oy Nord Print Ab, Helsinki 2007, ISBN 978-952-99562-4-1, 58 sivua.
12 €

Harparskog-linja rakennettiin Suomen suojaksi Hankoa vasten, joka talvisodan jälkeen vuokrattiin Neuvostoliitolle tukikohdaksi. Kirjan kuvat kertovat elämästä puolustuslinjalla jatkosodan alussa kesällä ja syksyllä 1941 ja uudet kuvat esittelevät puolustuslinjaa 2005 ja 2006. Vaikka osa rakenteista on peittynyt sammaleen alle ja alkanut rapistua, kertovat kuvat edelleen vahvasta varustuksesta ja suomalaisten puolustustahdosta.

Birgitta Ekström Söderlund & Marketta Wall: Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II
Oy Nord Print Ab, Helsinki 2007, ISBN 978-952-99562-2-7, 304 sivua.
38 €

”Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II” sisältää yhdeksän kertomusta n. 15 henkilöstä. Heistä jokainen oli jollakin tavalla merkittävä yhteiskunnan rakentajana tai kulttuurin saralla myös Hangossa, Täktomissa tai Tvärminnessä, vaikka heidän merkityksensä oli paljon laajemmalla tasolla. Toiset heistä työskentelivät lähes koko elämänsä tai ainakin osan siitä ulkomailla, kun taas toiset muuttivat toiminnallaan lähes täysin Hangon pikku kaupungin rakenteet. Kertomusten henkilöinä on maailmankuuluja tähtiä ja kotirouvia. Kulttuurivaikutteista hankolaisetkin saivat oman osansa.

Henkilöt ovat apteekkari N.A.L. von Julin, konsuli Hemming A. Elfving, laulaja Helge Lindberg, elokuvatuottaja Risto Orko, arkkitehdit Selim A. Lindqvist ja Ernst G. Hedman, arkkitehti ja taitelija Ilmari Wirkkala, kulttuurivaikuttaja V.A. Koskenniemi, zu Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinsessa Paraskewa, myöh. rouva Boström ja Hyvonin johtaja Aarne Karjalainen.

Marketta Wall: Vettä hankolaisille
Oy Nordprint Ab, Helsinki 2005, ISBN 951-95413-9-X, 263 sivua.
10 €

”Vettä hankolaisille” on Hangon vesilaitoksen 100-vuotishistoriikki ja kertoo sekä vesi- että viemärilaitoksen vaiheista Hankoniemellä. Viemärilaitos Hankoon perustettiin 1906 ja vesilaitos 1910. Tuolloin Hanko sai myös vesitornin, joka oli ensimmäinen Suomessa. Hanko oli siten edelläkävijäpaikkakunta, mikä on ymmärrettävää, koska Hankoniemellä sijaitsi maan suurin talvisatama, Suomen hienoin kylpylä ja satamaan liikennöivät höyryveturit tarvitsivat myös runsaasti vettä.

Vesi- ja viemärilaitoksen ansiosta kaupunkilaisten terveydentila parani ja kulkutauteja vastaan oli helpompi taistella. Ensimmäinen vedenottopaikka oli ns. Lemmenlähde Hopeahietikon rannalla. Myöhemmin vedenottopaikkoja lisättiin ja sotien jälkeen piti rakentaa uusi vesitornikin, koska entinen tuhoutui sodassa. Vesitorni, joka on oleellinen osa Hangon kaupunkikuvaa, muistuttaa hankolaisia tästä ihanasta luonnonvarasta, vedestä, jota matkailijakin haluaa heti maistaa, kun tulee Hankoon.

Birgitta Ekström Söderlund: Hangossa kuin ulkomailla konsanaan.
Tammisaaren kirjanpaino, Tammisaari 2003, ISBN 951-95413-8-1, 308 sivua.
38 €

”Hangossa kuin ulkomailla konsanaan” kertoo 12 kulttuurihenkilöstä, jotka ovat oleskelleet Hangossa lyhyemmän tai pidemmän aikaa. Henkilöt ovat linnoituksen rakentaja Carl Nycander, hovineito Aurora Karamzin, kirjailija Sakari Topelius, säveltäjä Jean Sibelius, kirjailija Karl August Tavaststjerna, Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Arthur Frenckell, taiteilija ja kirjailija Helena Westermarkc, taiteilija Venny Soldan-Brofeldt och kirjailija Juhani Aho, filosofian professori Rolf Lagerborg, kenraali Gustaf Mannerhiem sekä näyttelijätär Nanny Westerlund.

Artikkelit ovat hauskoja ja siältävät paljon tietoa ja sen lisäksi, ett ne kertovat henkilöiden elämänvaiheista, kuvaavat ne myös ajan henkeä ja historiaa sekä Hangon omaa historiaa. Monet näistä henkilöistä, jotka myö symboloivat Suomen itsenäistymisen aikaa, ovat taas ajankohtaisia ja eri tavoin esillä tiedotusvälineissä.

Birgitta Ekström Söderlund & Marketta Wall: Alussa oli satama. Hangon satama 1873-2001.
Ekenäs tryckeri, Tammisaari 2001, ISBN 951-95950-7-4, 526 sivua.
30 €

”Alussa oli satama” kertoo elämän syntymisestä Hankoniemellä; satama oli olemassa ennen mitään muuta. Hangon satama oli edelläkävijä monessa mielessä, sieltä alkoi liikennöidä Suomen ensimmäinen talvilaiva Express ja sinne sijoitettiin myös ensimmäiset jäänmurtajat Murtaja ja Sampo. Suurin osa Suomen siirtolaisliikenteestä kulki Hangon kautta ja Hanko oli Suomen voinvientisatama vuoteen 1932 saakka. Kaupunki osti 100-vuotispäivänään 1974 Hangon valtion sataman. Hangon satama oli myös ro-ro-liikenteen edelläkävijä. Hangon luontaisia etuja ovat lyhin meritie Eurooppaan ja Hanko on Suomen jäättömin satama, mikä on tärkeää tiukkoihin aikatauluihin sidotuille linjalaivoille. Suomen autotuonnista tapahtui enimmillään 70 % Hangon kautta.

Birgitta Ekström: Hangon kylpylä 1879-1939. 
Marketta Wall: Hangon kahviloita, ruokaloita, ravintoloita ja majataloja.

Tammisaaren kirjapaino, Tammisaari 1994, ISBN 951-95950-4-X, 181 ja 151 sivua.
26 €

Jo varhaisessa vaiheessa Hankoon päätettiin perustaa kylpylä, jotta uuden kaupungin kassaan tulisi tuloja myös kesäisin. Kylpyläelämä toi monille paikkakunnille ensimmäiset turistit, ja pian myös huomattiin, että nämä pitempi- tai lyhyempiaikaiset asukkaat myös vilkastuttivat paikkakunnan elämää. Tämä ilmeni mm. liikenneyhteyksien, majoitusmahdollisuuksien, ravintoloiden, rakennusten julkisivujen, rantateiden, puistojen ja useiden elinkeinoelämän eri alojen kehityksenä.

Toisessa kirjassa esitellään kahviloita, baareja, ruokaloita, ravintoloita ja majoitusliikkeitä, joita on ollut Hangossa kaupungin perustamisesta 1990-luvun alkuun saakka. Oli tavallista, että kahvila perustettiin leipomon tai konditorian yhteyteen. Paikalliset leipomot olivat tärkeitä ja niissä leivottiin leipä oman kaupungin tarpeisiin aina 1970-luvulle saakka. Hangossa on kautta aikojen toiminut lukuisia ruokaloita ja majataloja. Niitä tarvitsivat sekä kaupungin omat asukkaat, työläiset ja siirtolaiset että muut matkustavaiset. Hotelleilla ja ravintoloilla oli oma sosiaalinen tehtävänsä ja eri ravintoloihin on muodostunut oma asiakaskuntansa riippuen yhteiskunnallisesta asemasta ja vuodenajasta.

Birgitta Ekström (toim.): Hankoniemi 1700-luvulla. Ruotsalainen etuvartio tsaarin varjossa.
Kirjapaino Tarvehytti, Hanko 1987, ISBN 951-95949-4-9, 166 sivua.
6 €

Miltä Hankoniemi näytti 1700-luvulla? Keitä siellä asui, millaisia olivat 1700-luvun Hangonkylän asukkaiden päivittäiset askareet? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään kirjassa ”Hankoniemi 1700-luvulla. Ruotsalainen etuvartio tsaarin varjossa”. Lisäksi kirjassa tutustutaan elämään Täktomissa ja Santalassa sekä sotiin 1700-luvulla Hankoniemellä että hylkytutkimukseen.