Myytävinä olevia Hangon museon julkaisuja

 

Julkaisuja myyvät Hangon museotoimisto ja kirjakaupat

 

Marketta Wall: Ameriikkaan Ameriikkaan. Hanko siirtolaisten lähtökaupunkina

Oy Fram Ab, Vaasa 2013, ISBN 0781-9560, 20 €

 

Kirja kertoo 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suuresta siirtolaisuudesta, jolloin lähes 400 000 suomalaista lähti Amerikkaan. Suurin osa siirtolaisista lähti Hangon kautta ja Hangon reitin valitsi myös runsaat 30 000 Venäjän juutalaista. Tästä massaliikenteestä on vielä monia muistoja Hangon katukuvassa. Tässä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisessä teoksessa on joka aukeamalla Hankoon ja siirtolaisuuteen liittyvää kuvamateriaalia ja tekstiä.

Ameriikkaan

 

Birgitta Ekström Söderlund: Hembygdsforskningens vänner i Hangö r.f. 100 vuotta 2007. Hangon museon historia 1909-2009

Oy Nord Print Ab, Helsinki 2009, ISBN 978-952-99562-6-5, 27 €.

 

Kotiseutuyhdistys Hembygdsforskningens vänner i Hangö r.f. aloitti vaatimattomasti 1907, mutta perusti Hangon museon 1909 ja ylläpiti sitä vuoteen 1963 saakka, jolloin se lahjoitti kokoelmansa Hangon kaupungille. Monien vaiheiden ja toiveiden jälkeen museo jatkaa edelleen toimintaansa 2009.

Historiikki

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kimmo Nummela & Marketta Wall: Harparskog-linja, Harparskoglinjen, The Harparskog Line

Oy Nord Print Ab, Helsinki 2007, ISBN 978-952-99562-4-1, 12 €.

 

Harparskog-linja rakennettiin Suomen suojaksi Hankoa vasten, joka talvisodan jälkeen vuokrattiin Neuvostoliitolle tukikohdaksi. Kirjan kuvat kertovat elämästä puolustuslinjalla jatkosodan alussa kesällä ja syksyllä 1941 ja uudet kuvat esittelevät puolustuslinjaa 2005 ja 2006. Vaikka osa rakenteista on peittynyt sammaleen alle ja alkanut rapistua, kertovat kuvat edelleen vahvasta varustuksesta ja suomalaisten puolustustahdosta.

Harparskog

 

 

Birgitta Ekström Söderlund & Marketta Wall: Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II

Oy Nord Print Ab, Helsinki 2007, ISBN 978-952-99562-2-7, 38 €, 304 sivua.

 

”Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II” sisältää yhdeksän kertomusta n. 15

henkilöstä. Heistä jokainen oli jollakin tavalla merkittävä yhteiskunnan rakentajana tai kulttuurin saralla myös Hangossa, Täktomissa tai Tvärminnessä, vaikka heidän merkityksensä oli paljon laajemmalla tasolla. Toiset heistä työskentelivät lähes koko elämänsä tai ainakin osan siitä ulkomailla, kun taas toiset muuttivat toiminnallaan lähes täysin Hangon pikku kaupungin rakenteet. Kertomusten henkilöinä on maailmankuuluja tähtiä ja kotirouvia. Kulttuurivaikutteista hankolaisetkin saivat oman osansa.

   Henkilöt ovat apteekkari N.A.L. von Julin, konsuli Hemming A. Elfving, laulaja Helge Lindberg, elokuvatuottaja Risto Orko, arkkitehdit Selim A. Lindqvist ja Ernst G. Hedman, arkkitehti ja taitelija Ilmari Wirkkala, kulttuurivaikuttaja V.A. Koskenniemi, zu Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinsessa Paraskewa, myöh. rouva Boström ja Hyvonin johtaja Aarne Karjalainen.

Hangossa II

 

 

Marketta Wall: Vettä hankolaisille

Oy Nordprint Ab, Helsinki 2005, ISBN 951-95413-9-X, 10 €, 263 sivua.

 

”Vettä hankolaisille” on Hangon vesilaitoksen 100-vuotishistoriikki ja kertoo sekä vesi- että viemärilaitoksen vaiheista Hankoniemellä. Viemärilaitos Hankoon perustettiin 1906 ja vesilaitos 1910. Tuolloin Hanko sai myös vesitornin, joka oli ensimmäinen Suomessa. Hanko oli siten edelläkävijäpaikkakunta, mikä on ymmärrettävää, koska Hankoniemellä sijaitsi maan suurin talvisatama, Suomen hienoin kylpylä ja satamaan liikennöivät höyryveturit tarvitsivat myös runsaasti vettä.

   Vesi- ja viemärilaitoksen ansiosta kaupunkilaisten terveydentila parani ja kulkutauteja vastaan oli helpompi taistella. Ensimmäinen vedenottopaikka oli ns. Lemmenlähde Hopeahietikon rannalla. Myöhemmin vedenottopaikkoja lisättiin ja sotien jälkeen piti rakentaa uusi vesitornikin, koska entinen tuhoutui sodassa. Vesitorni, joka on oleellinen osa Hangon kaupunkikuvaa, muistuttaa hankolaisia tästä ihanasta luonnonvarasta, vedestä, jota matkailijakin haluaa heti maistaa, kun tulee Hankoon.

Vettä

 

 

Birgitta Ekström Söderlund: Hangossa kuin ulkomailla konsanaan

Tammisaaren kirjapaino, Tammisaari 2003, ISBN 951-95413-8-1, 38 €, 308 sivua.

 

”Hangossa kuin ulkomailla konsanaan” kertoo 12 kulttuurihenkilöstä, jotka ovat oleskelleet Hangossa lyhyemmän tai pidemmän aikaa. Henkilöt ovat linnoituksen rakentaja Carl Nycander, hovineito Aurora Karamzin, kirjailija Sakari Topelius, säveltäjä Jean Sibelius, kirjailija Karl August Tavaststjerna, Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Arthur Frenckell, taiteilija ja kirjailija Helena Westermarck, taiteilija Venny Soldan-Brofeldt ja kirjailija Juhani Aho, filosofian professori Rolf Lagerborg, kenraali Gustaf Mannerheim sekä näyttelijätär Nanny Westerlund.

   Artikkelit ovat hauskoja ja sisältävät paljon tietoa ja sen lisäksi, että ne kertovat henkilöiden elämänvaiheista, kuvaavat ne myös ajan henkeä ja historiaa sekä Hangon omaa historiaa. Monet näistä henkilöistä, jotka myös symboloivat Suomen itsenäistymisen aikaa, ovat taas ajankohtaisia ja eri tavoin esillä tiedotusvälineissä.

Hangossa

 

 

Birgitta Ekström Söderlund & Marketta Wall: Alussa oli satama. Hangon satama 1873-2001.

Ekenäs tryckeri, Tammisaari 2001, ISBN 951-95950-7-4, 30 €, 526 sivua.

 

”Alussa oli satama” kertoo elämän syntymisestä Hankoniemellä; satama oli olemassa ennen mitään muuta. Hangon satama oli edelläkävijä monessa mielessä, sieltä alkoi liikennöidä Suomen ensimmäinen talvilaiva Express ja sinne sijoitettiin myös ensimmäiset jäänmurtajat Murtaja ja Sampo. Suurin osa Suomen siirtolaisliikenteestä kulki Hangon kautta ja Hanko oli Suomen voinvientisatama vuoteen 1932 saakka. Kaupunki osti 100-vuotispäivänään 1974 Hangon valtion sataman. Hangon satama oli myös ro-ro-liikenteen edelläkävijä. Hangon luontaisia etuja ovat lyhin meritie Eurooppaan ja Hanko on Suomen jäättömin satama, mikä on tärkeää tiukkoihin aikatauluihin sidotuille linjalaivoille. Suomen autotuonnista tapahtui enimmillään 70 % Hangon kautta.

Satama

 

 

Birgitta Ekström: Hangon muinaismuistoja, muistomerkkejä ja veistoksia.

Karprint, Huhmari 1995, ISBN 951-95950-6-6, 12 €, 77 sivua.

 

Hauska ja valaiseva kirja kertoo Hangon 43 muistomerkistä, joista monet ovat ehkä jo unohtuneet tai joista tämän päivän hankolaisilla ei ole tietoa. Kirjassa kerrotaan muistomerkkien pystyttämiseen liittyvistä syistä, usein dramaattisista tapahtumista kaupungin historiassa. Toiset ovat taas todisteena rauhanajan hankkeista ja hankolaisten pyrkimyksistä kotikaupunkinsa kaunistamiseksi.

Muinaismuistoja

 

 

Birgitta Ekström: Hangon kylpylä 1879-1939. Marketta Wall: Hangon kahviloita, ruokaloita, ravintoloita ja majataloja.

Tammisaaren kirjapaino, Tammisaari 1994, ISBN 951-95950-4-X, 26 €, 181 ja 151 sivua.

 

Jo varhaisessa vaiheessa Hankoon päätettiin perustaa kylpylä, jotta uuden kaupungin kassaan tulisi tuloja myös kesäisin. Kylpyläelämä toi monille paikkakunnille ensimmäiset turistit, ja pian myös huomattiin, että nämä pitempi- tai lyhyempiaikaiset asukkaat myös vilkastuttivat paikkakunnan elämää. Tämä ilmeni mm. liikenneyhteyksien, majoitusmahdollisuuksien, ravintoloiden, rakennusten julkisivujen, rantateiden, puistojen ja useiden elinkeinoelämän eri alojen kehityksenä.

   Toisessa kirjassa esitellään kahviloita, baareja, ruokaloita, ravintoloita ja majoitusliikkeitä, joita on ollut Hangossa kaupungin perustamisesta 1990-luvun alkuun saakka. Oli tavallista, että kahvila perustettiin leipomon tai konditorian yhteyteen. Paikalliset leipomot olivat tärkeitä ja niissä leivottiin leipä oman kaupungin tarpeisiin aina 1970-luvulle saakka. Hangossa on kautta aikojen toiminut lukuisia ruokaloita ja majataloja. Niitä tarvitsivat sekä kaupungin omat asukkaat, työläiset ja siirtolaiset että muut matkustavaiset. Hotelleilla ja ravintoloilla oli oma sosiaalinen tehtävänsä ja eri ravintoloihin on muodostunut oma asiakaskuntansa riippuen yhteiskunnallisesta asemasta ja vuodenajasta.

KylpyläKahviloita

 

 

Birgitta Ekström (toim.): Maailman valo. Hangon hengellisen elämän ilmaisumuotoja.

Hangon kirjapaino, Hanko 1992, ISBN 951-95950-1-58, ilmainen, 238 sivua.

 

”Maailman valo. Hangon hengellisen elämän ilmaisumuotoja” on kirja, joka kertoo Hankoniemen ja Hangon kaupungin vaiheista 1600-luvulta vuoteen 1992. Kirja kuvaa hankolaisten elämää ja ennen kaikkea sen uskonnollista puolta. Kirja kertoo, kuinka meren karaiseman väestön usko tuli julki rakennuksissa, sosiaalisessa työssä ja erilaisissa kulttuuritoiminnan muodoissa. Se heijastaa sitä roolia, mikä kirkolla on ollut ja mikä sillä edelleen on Hangon yhdyskunnassa.

Maailman valo

 

 

Birgitta Ekström (toim.): Hankoniemi 1700-luvulla. Ruotsalainen etuvartio tsaarin varjossa.

Kirjapaino Tarvehytti, Hanko 1987, ISBN 951-95949-4-9, 6 €, 166 sivua.

 

Miltä Hankoniemi näytti 1700-luvulla? Keitä siellä asui, millaisia olivat 1700-luvun Hangonkylän asukkaiden päivittäiset askareet? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään kirjassa ”Hankoniemi 1700-luvulla. Ruotsalainen etuvartio tsaarin varjossa”. Lisäksi kirjassa tutustutaan elämään Täktomissa ja Santalassa sekä sotiin 1700-luvulla Hankoniemellä että hylkytutkimukseen.

Hankoniemi