Tältä sivulta löydät tietoja Hangon monipuolisesta historiasta.

Hangon museo postikortti


Hauensuoli

Hauensuoli

Hanko on tunnettu kautta aikojen hyvistä ankkuripaikoistaan. Tunnetuin niistä on kahden saaren välinen kapea Hauensuolen salmi Hankoniemen eteläkärjen tuntumassa. Saarten kallioilla on 640 rekisteröityä kaiverrusta, joista suurin osa liittyy Ruotsi-Suomen suurvalta-aikaan 1500- ja 1600-luvuilla. 

Hauensuoli (pdf) (125.4 KB)

 

Linnoitukset

Kustaanvarustus

Merenkulun lisäksi Hankoniemi on ollut tärkeä valtakunnan puolustukselle Suomenlahden lukkona. Ruotsalaiset alkoivat linnoittaa Hankoniemeä jo 1600-luvulla ja 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa ruotsalaiset rakensivat linnoituksia kolmelle saarelle ja mantereelle estääkseen vihollisen pääsyn Hankoniemen ohitse. Venäläiset jatkoivat linnoittamista 1809, mutta räjäyttivät linnoitukset Krimin sodan aikana 1854.

Linnoitukset (pdf) (276.8 KB)

 

Kylpylä

Hangon kylpylä

Hangon kaupunki perustettiin 1874, koska Suomi tarvitsi talvisataman. Hankolaiset tarvitsivat kuitenkin myös kesäelinkeinon ja jo 1879 rakennettiin kylpylä ja sen ravintola, eli nykyinen Casino. Kylpylä eli kukoistuskauttaan ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin se oli Suomen hienoin kylpylä ja jolloin venäläiset kylpylävieraat kansoittivat kaupungin. Toisen maailmansodan pommituksissa kylypylä vaurioitui pahasti ja se purettiin 1945.

Kylpylä (pdf) (280.8 KB)

 

 

Siirtolaisuus

Siirtolaiskonttorissa

Suomesta lähti 1880-1930-luvuilla noin 400 000 ihmistä siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan ja heistä suurin osa Hangon kautta. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO) avasi 1891 säännöllisen viikkoliikenteen Hangosta Kööpenhaminan kautta Hulliin, mistä siirtolaiset jatkoivat suurilla valtamerihöyryillä Atlantin yli. Laivoilla vietiin siirtolaisten lisäksi suomalaista voita. Siirtolaisajasta on Hangosta muistona SHO:n siirtolaishotelli, siirtolaismonumentti sekä voimakasiini, jonka viereiseltä laiturilta laivat lähtivät. Siirtolaislaivat lähtivät illalla ja viimeinen näkymä kotimaasta oli Hangon majakan, "Hangon silmän", tuike pimenevässä yössä.

Siirtolaiset (pdf) (245.5 KB)

 

Sotatoimet

Kaupungintalo

3. elokuuta 1914 Saksa julisti sodan Venäjälle. Hangossa oli venäläistä sotaväkeä, joka saksalaisten maihinnousun pelossa, alkoi tuhota kaupunkia. Saksalaiset nousivat maihin Hangossa 3.4.1918, mikä lopetti Hangon "punaisen ajan". Maihinnousun muistoksi paraatipaikalle Bulevardin päähän pystytettiin 16.5.1921 vapaudenpatsas. Satama ja kylpylä avattiin uudelleen 1919.

Talvisodan aikana venäläiset pommittivat Hankoa 72 kertaa ja kaupunkiin pudotettiin 1 100 pommia. Moskovan rauhassa 13.3.1940 Hanko vuokrattiin 30 vuodeksi Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi Leningradin puolustamiseksi. Hankolaisilla oli kymmenen päivää aikaa lähteä kaupungista. Kaupunkiin tuli 28 000 venäläistä, joista 5 000 oli siviilejä. Lyhyessä ajassa venäläiset linnoittivat Hankoniemen, mutta rajan toiselle puolelle, Lappohjaan, suomalaiset rakensivat oman puolustuslinjansa. Tämän 40 km pitkän Harparskogin linjan tarkoituksena oli estää venäläisten hyökkäys Turkuun, Helsinkiin ja Tampereelle. Jatkosota puhkesi 26.6.1941 ja taisteluja Hangon rintamalla käytiin kesällä ja syksyllä. Viimeiset venäläiset lähtivät Hangosta 2.12.1941.

Sotatoimet (pdf) (144 KB)