Hangon museossa on 2014 kolme näyttelyä.

 

15.11.2014–22.3.2015 Liedeltä pöytään – Suomalaiset design-talousvalut

valu
Sarpanenvan Rosenlew-tuotteita Pihlavanlahden jäällä joskus 1960-luvulla.

Näyttely on tehty Rosenlew-museon ja Karkkilan ruukkimuseo Senkan yhteistyönä.
Näyttelyssä esitellään 1950-1990-lukujen design-talousvaluja, jotka on suunniteltu ja valmisteltu suomalaisvoimin. Huomion saavat myös vanhemmat padat ja pannut, joiden mallit ovat kulkeutuneet Suomeen ulkomailta. Näyttelyyn valittuja esineitä ovat olleet muotoilemassa Suomen eturivin muotoilijat: Timo Sarpaneva, Antti Nurmesniemi, Heikki Orvola, Nanny Still ja moni muu.

 

 

23.11.2013–23.3.2014 Rakkaimmat leluni

Auto ja nukenvaunut Hangon museon kokoelmista. Kuva Laura Lotta Andersson

Leikkikalujen määrä on vaihdellut muutamasta itse tehdystä tämän ajan massatuotantoon, jolloin lapset voivat saada lähes kaiken toivomansa. Millä leikkikaluilla olet itse leikkinyt, tai vanhempasi tai isovanhempasi? Löytyyköhän Hangon museon näyttelystä omia suosikkejasi?

 

Näyttelyssä on esillä leikkikaluja 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Vanhimpia ovat nukkekoti, karuselli ja tinasotilaita. Esillä on myös 1950-luvun leikkiautoja, 1960-luvun nukkekoti ja nukkeja eri vuosikymmeniltä. Näyttelystä löytyy myös vanhoja muovileluja kuten lääkärinlaukku, villin län-nen -vaunut sekä paljon muuta.

Voit tutustua sekä itse tehtyihin pehmoleluihin ja teollisesti valmistettuihin Barbie-nukkeihin. Museo on siis täynnä leluja eri aikakausilta ja eri-ikäisille lapsille.

Osa leluista on vitriineissä ja meillä on myös pari asetelmaa sisältä ja ulkoa, mutta lapsille on myös oma osastonsa, jossa he saavat leikkiä ja koskea eri-laisiin leikkikaluihin. 

 

 

9.5.–5.10.2014 Rilax–Riilahti–Gangut 1714, 300 vuotta Riilahden taistelusta

Riilahti
Maurice Baquoin maalaus Riilahden taistelusta. Kuva: Pietarin keskusmerimuseo

 

On heinäkuun 27. päivä 1714. Ilma on tyyni, on loistava keskikesän päivä, asiat vaikuttavat rauhallisilta, mutta tilanne tulee muuttumaan muutamassa tunnissa. Ruotsi on käynyt sotaa Venäjää, Tanskaa ja Saksia vastaan jo 14 vuotta ja venäläiset tsaari Pietarin johdolla ovat edellisenä kesänä vallanneet eteläisen Suomen.


Ruotsalaisilla oli kuitenkin yliote merellä, mikä esti venäläisiä huoltamaan joukkojaan meriteitse, mikä oli helpompaa kuin maitse. Osa Ruotsin avomerilaivastosta oli asemissa Hankoniemen edustalla kun venäläiset Pietarin johdolla pyrkivät niemen ohi. Venäläiset yrittivät vetää kaleerinsa Hankoniemen yli, mutta epäonnistuivat. Suurin osa Ruotsin laivoista oli nyt avomerellä ja koska oli tyyntä, eivät he päässeet takaisin purjehtimalla. Venäläiset puolestaan pystyivät soutamaan 60 laivan kanssa Hankoniemen ympäri ja heitä oli vastassa pieni seitsemän aluksen vartio. Ruotsalaisilla oli kuitenkin enemmän tulivoimaa.


Taistelu alkoi n. klo 15 ja kesti pari tuntia. Ruotsalaisia johti schoutbynacht eli vara-amiraali Nils Ehrenskiöld. Venäläistä laivaosastoa johti kenraaliamiraali Fjodor Matveevits Apraksin. Yhteenotto oli verinen ja n. tuhat sotilasta kuoli mittelön seurauksena.


Ruotsalaiset hävisivät taistelun, joka oli venäläisten ensimmäinen voitto merillä Ruotsista.  Suureen Pohjan sotaan (1700–1721) ja isoon vihaan (1713–1721) saakka Suomi oli ollut tiivis osa Ruotsia, mutta 1700-luvun kuluessa Venäjän mahdin kasvaessa osa suomalaisten katseista kääntyi myös Venäjään päin ja ajatukseen siitä, että Suomi voisi kuulua Venäjälle, mikä johti siihen, että Suomesta 1809 tuli osa Venäjää ja itsenäistymiseen vuonna 1917.


Hangon museon kesänäyttely Riilahden taistelusta, joka tehdään yhteistyössä Forum Marinumin kanssa, esittelee itse taistelun lisäksi myös sen ajan kaksi hallitsijaa Pietari Suuren ja Kaarle XII, joka silloin oli Turkissa. Näyttelyssä kerrotaan myös Suuresta Pohjan sodasta, tavallisten sotilaiden elämästä ja siitä mikä merkitys taistelulla on ollut Suomen historiaan. Esineistöä tulee monista museoista Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Ruotsista tulee mm. Pietari Suuren Hollannissa rakentama soutulaiva, joka on sotasaalis Narvasta.


Tervetuloa tutustumaan Hangon museoon Suomen ja Itämeren alueen 1700-luvun alun historiaan!