-24.1.2010 Hangon ensimmäiset asemakaavat. Hankolaisia puistosuunnitelmia 

Syksyllä alkaneessa asemakaavanäyttelyssä esitellään Hangon ensimmäiset asemakaavat 1874─1922. Hangon kaupunki perustettiin lähes asumattomalle niemelle 1874, koska Suomi tarvitsi talvisataman. Hanko kasvoi nopeasti ja pian myös ympärillä olevia maaseutualueita liitettiin kaupunkiin. Parin kilometrin päähän keskustasta kaavoitettiin ns. palsta-alue, josta työläisille lohkottiin suuria tontteja, joilla he saivat viljellä juurikasveja ja pitää kotieläimiä ja siten kartuttaa toimeentuloaan.

 

 

6.2.─11.4.2010 ENERGIA
Margetta Henrikssonin maalauksia ja veistoksia

Vastavirtaan

Näyttelyssä on esillä hankolaisen Margetta Henrikssonin maalauksia ja veistoksia viimeisten kuuden vuoden ajalta. Näyttelyn nimi on Energia ja se kuvaa osuvasti Henrikssonin taidetta. Värit hehkuvat eri vivahteissa, mutta voimakkaista väreistä huolimatta teokset ovat harmonisia. Henriksson maalaa palettiveitsellä ja viime vuosina suositut aiheet ovat olleet hevoset. Henkilötutkielmat Henriksson on tehnyt musteella, hiilellä ja rantakaislasta veistetyllä ruokokynällä. Taiteen tekeminen antaa iloa ja voimaa Henrikssonille itselleen ja samaa hän haluaa välittää myös yleisölle.
Myös veistosten aiheena ovat hevoset ja ihmiset ja materiaali on kipsi ja savi.
Margetta Henriksson on käynyt Vapaata Taidekoulua 2000−2001 ja Pekka Halosen Akatemian kolmevuotisen Kuva- ja Mediataiteen linjan, jolta hän valmistui 2004.

 

Äiti

 

13.3.-18.4. Moskovan rauhasta 70 vuotta 13.3.2010

 

Moskovan rauhan jälkeen hankolaisilla oli vain kymmenen päivää aikaa tyhjentää kaupunki ennen vuokraajien saapumista 22.3.1940. Hangon museon kuva-arkisto.

 

Syksyllä 1939 Neuvostoliitto esitti Suomelle aluevaatimuksia, mm. Hangon vuokraamista merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Suomi ei suostunut vaatimuksiin ja 30.11.1939 puhkesi talvisota, jonka aikana Hankoa pommitettiin 72 kertaa. Sota päättyi Moskovan rauhaan, joka astui voimaan 13.3.1940. Rauhansopimuksessa sovittiin Hangon vuokraamisesta Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi 30 vuodeksi. Hankolaisilla oli vain kymmenen päivää aikaa evakuointiin. Ennen talvisotaa Hangossa oli n. 8 000 asukasta, joiden tilalle tuli runsaat 28 000 venäläistä, joista osa oli siviilejä.
Neuvostoliitto rakensi Hankoniemelle vahvan sotilastukikohdan, jonka päätehtävänä oli valvoa Suomenlahden meriliikennettä. Rajan toiselle puolelle Suomen puolustusvoimat rakensivat
ns. Harparskogin linjan.
Jatkosota syttyi kesäkuun lopussa 1941. Hangon rintamalla taisteluja käytiin kesän ja syksyn aikana. Tunnetuin taistelu käytiin Bengtskärin majakkasaaresta 26.7., mikä päättyi suomalaisten voittoon. Myöhäissyksyllä Neuvostoliitto päätti evakuoida rintamalinjojen taakse jääneen Hangon tukikohdan. 4.12. Hangossa liehui jälleen Suomen lippu.

Näyttely on avoinna 13.3. Kaupungintalossa klo 17-18 ja 15.3.-18.4. Kaupunginkirjastossa. Kirjaston Aukioloajat.

Hanko oli lähes kaksi vuotta Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta, jonka puolustuksena oli järeä rautatiepatteri. Kuvassa yksi 305 mm:n kolmesta tykistä. Valokuva: Yrjö Suonsyrjä.  

 

7.5.-17.10. Muotitietoiset
Huippumuotia 1700-luvulta 1970-luvulle

Ruusukkein koristeltu uusrokokoopuku, joka ennakoi jo tulevaa turnyyrimuotia. Adelaide Ekestubbe (s. Armfelt) käytti mahdollisesti pukua solmiessaan toisen avioliittonsa Emanuel Indreniuksen kanssa 1858.

 

Hangon museossa esitellään kesällä 2010 naisten huippumuotia 1700-luvun rokokoosta 1970-luvun minimekkoihin ja unisex-asuihin. Naisten pukumuoti eri virtauksineen on edustettuna saman suvun kuuden sukupolven ajalta. Muodin kehityksen ohella seurataan myös suvun naisten elämänvaiheita. Suurin osa näyttelyn puvuista on kuulunut saman aatelissuvun naisille ─ Eneskjöld, Armfelt, Ekestubbe, Indrenius ja Bergenheim ─ ja suku on asunut mm. Vehmaalla, Kytäjän kartanossa, Turussa ja Hangossa. Suvun naiset ovat määrätietoisesti vaalineet sukunsa perinteitä mm. säilyttämällä esiäitiensä vaatteita, aikansa valtatyylin loistokkaita edustajia, joista monet ovat hääpukuja. Silkki hohtaa hopenvärisenä, sähkönsinisenä, kuparin- ja punaisenkirjavana, kermanvalkoisen. Vaatteet oli pakattu suuriin matka-arkkuihin, lakanoihin ja sitten sanomalehtipaperiin. Painomuste karkotti koiperhoset ja tekstiilit olivatkin hyvässä kunnossa, vaikka jotkut niistä olivat olleet pakkauksissaan yli sadan vuoden ajan. 
Lisäksi näyttelyä on täydennetty museon saamilla uudemmilla lahjoituksilla, mm. Hangon entisen museonjohtajan minimekoilla. Nuorison merkitys muodin luojana korostui, mutta vaikutteita saatiin myös entisistä tyyleistä, mikä näkyi mm. vyötärölinjan kohoamisena 1960-luvun lopulla. Naisen vapautuminen ilmeni mm. minimuotina, kun taas sukupuolten tasa-arvoisuutta korostettiin unisex-muodilla.
Näyttelyyn voi tutustua myös Emilie Bergenheimin roolihahmon opastuksella.

Näyttelyn yhteydessä pitää filosofian tohtori, käsityön ja muodin tutkija Ritva Koskennurmi-Sivonen esitelmän Coco Chanel ja mukava muoti 18.5. klo 18.30 Hangon museossa.

 

Dordi Bergenheim oli seppeleensitojatar sulhasensa Torvald Sundblomin promootiotilaisuudessa 1914, jolloin hän käytti tätä pitsein ja nauharuusukkein koristelua juhlapukua. Luultavasti hän käytti sitä myös vihkipukunaan, koska ensimmäinen maailmansota muutti hääsuunnitelmat. Hangon museon kuva-arkisto.

 

20.11.2010-23.1.2011 Joulun taikaa. Joulukortteja ja joulukoristeita Hangon museon kokoelmista sekä Koristevienti Oy:n tuotantoa vuodesta 1946 alkaen

 

Hangon museon kokoelmissa on peräti 2239 postikorttia, joista monet ovat joulukortteja. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa joulukortti oli usein maisemakortti, johon kirjoitettiin Hyvän joulun tai Hyvän uuden vuoden toivotus. Vähitellen kortteihin tuli joulun symboleita, kuten tonttuja, kynttilöitä ja Pyhä perhe. Ensimmäinen joulukortti lähetettiin Englannissa 1841 ja Suomessa joulukortit yleistyivät 1870-luvulla, kun postikortista tuli postin virallinen lähetysmuoto. Tunnettuja ja rakastettuja joulukorttitaiteilijoita ovat olleet suomalaiset Martta Wendelin ja Rudolf Koivu ja ruotsalainen Jenny Nyström.
Hangon museon joulunäyttelyssä on esillä myös joulukoristeita eri vuosikymmeniltä. Koristeita tarvittiin ennen kaikkea joulukuuseen, joka tuli suomalaiseen säätyläiskotiin 1829. Koristeet tehtiin aluksi itse, mutta sittemmin niitä alettiin valmistaa myös teollisesti. Kynttilät, liput, kiiltävät pallot ja kimaltelevat köynnökset ovat jo vuosikymmeniä kuuluneet kuusen koristeisiin.

 

Hangossa on vuodesta 1946 toiminut Koristevienti Oy, joka aikoinaan perustettiin joulukoristeiden ulkomaanvientiä varten. Emoyhtiö Weiste Oy sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan yhtiössä on noin 90 työntekijää, joista 28 Hangossa. Koristevienti toimi aluksi Hangon vanhoissa margariinitehtaissa, mutta nykyään sillä on laajat toimitilat Hanko Pohjoisen teollisuusalueella. Tehtaalla on tehty erilaisia joulu- ja pääsiäiskoristeita, mutta nykyään Hangon tehdas on keskittynyt värikkäiden muovipallojen valmistukseen. Koristevienti on Pohjoismaiden suurin joulukoristeiden valmistaja ja se on onnistunut selviämään kilpailussa Kaukoidän ja Itä-Euroopan halpatuonnin kanssa. Olemme tehneet Koristeviennin palloista myös pallomeren. Kävijät saavat arvata pallojen määrän ja kimalteleva palkintokin on luvassa parhaiten arvanneelle.