Hangon kaupungin
RAKENNUSJÄRJESTYS
Hangon kaupunki Rakennusjärjestys
Ympäristölautakunta puoltanut: 8.5.2001 § 91
Kaupunginhallitus puoltanut: 3.9.2001 § 317
Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 12.9.2001 §72
§ 1
Soveltamisala
Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Hangon kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom.).
§ 2
Rakennusvalvontaviranomainen
Hangon kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto.
Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.
§ 3
Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus
Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 20 m2:n suuruisen lämpöeristämättömän muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä.
§ 4
Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus
Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 § ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 1) asemakaava-alueella, 2) muilla alueilla:
Toimenpidelupa haettava X
Ilmoitus tehtävä O
| Toimenpide: |
Kunnan osa-alue |
|
| 1 |
2 | |
| 1) Rakennelma (rakentaminen) |
||
| - katos |
O |
O |
| - vaja |
O |
O |
| - käymälä | O |
O |
| 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) |
||
| - yleisöteltta tai vastaava |
O |
O |
| 4) Erillislaite (rakentaminen) |
||
| - masto (alle 30 m) |
O |
O |
| - piippu |
O |
O |
| - varastointisäiliö |
O |
O |
| - hiihtohissi tai vastaava |
O |
O |
| - muistomerkki |
O |
O |
| - suurehko antenni |
O |
O |
| - suurehko valaisinpylväs tai vastaava |
O |
O |
| 5) Vesirajalaite (rakentaminen) |
||
| - suurehko laituri |
O |
O |
| - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava |
X | O |
| 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) |
||
| - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköinti- alue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue |
X |
O |
| 7) Julkisivutoimenpide |
||
| - katteen tai sen värityksen muuttaminen |
O |
O |
| - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen |
O |
O |
| - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen |
O |
O |
| - ikkunajaon muuttaminen |
O |
O |
| 8) Mainostoimenpide |
||
| - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettamnine ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen |
O |
O |
| 9) Aitaaminen (rakentaminen) |
||
| - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri | O | O |
Kohdissa 1, 5 ja 6 tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.
Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.
Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom.).
Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom.).
Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.
§ 5
Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan
Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.
Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.
Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne.
Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.
Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.
Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja -väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota.
§ 6
Ympäristön hoito ja valvonta
Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom.).
Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.
Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista.
Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.
Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen päättämällä tavalla.
§ 7
Aitaaminen
Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.
Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.
Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.
Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.
Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.
§ 8
Piha-alue/pihamaa
Rakennuspaikan kuivanapito
Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.
Pihamaan korkeusasema
Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.
Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi tarvittaessa edellyttää luvanhakijalta, että suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden ja tontin rakennuspaikan kulmapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille.
Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.
Liikennejärjestelyt
Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus.
Maanalaiset johdot ja rakenteet
Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.
§ 9
Tontin rajan ylittäminen
Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:
1. Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,3 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1,2 metriä.
2. Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,5 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän.
3. Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,3 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.
Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Rakennusvalvontaviranomainen voi noudattaen MRL:n 171 – 175 §:n mukaista menettelyä myöntää luvan siihen, että rakennuksen rakenteet ulotetaan katualueelle tai muulle yleiselle alueelle enemmän kuin edellä olevassa määräyksessä on sallittu. Ylitykselle on kuitenkin saatava ensin aluetta hallinnoivan julkisyhteisön lupa.
§ 10
Osoitemerkintä
Kiinteistölle tulee asettaa osoitemerkintä.
Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.
Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle.
Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.
§ 11
Rakennuspaikka
Asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseensa sovelias ja pinta-alaltaan vähintään 5 000 m2.
Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartoissa osoitetuilla alueilla rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseensa sovelias ja pinta-alaltaan vähintään: Liitekartat (pdf) (981.2 KB)
Alue 1: 20 000 m2
Alue 2: 2 000 m2
Alue 3: 15.000 m2
Alue 4: saaret < 100 000 m2; 15 000 m2
saaret > 100 000 m2; 10 000 m2
Muuhun kuin asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaan tarkoitukseensa sovelias ja pinta-alaltaan riittävän suuri, kuitenkin vähintään 10 000 m2.
Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.
Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön, tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä.
Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.
§ 12
Rakentamisen määrä
Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia.
Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen yhteensä enintään 10 prosenttia.
Asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m2. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2.
Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.
Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
§ 13
Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.
Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 40 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 0,5 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta.
Saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä.
§ 14
Rakentamisen määrä ranta-alueella
Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksikerroksinen ja yksiasuntoinen loma- asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 150 m2.
Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m2. Saunarakennuksen kerrosalasta yli puolet tulee muodostua löyly/pesutiloista.
Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala, joihin myös sauna lasketaan, saa olla yhteensä enintään 50 m2.
§ 15
Hyvä rakentamistapa
Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.
§ 16
Rakennustyön aikaiset järjestelyt
Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittava suojaussuunnitelman.
§ 17
Rakennuksen tai sen osan purkaminen
Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää, että hakija toimittaa selvityksen rakennuksen ja sen sisätilan historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta.
Rakennusvalvontaviranomainen voi lupapäätöksessä edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista on laadittava purkamissuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen sekä paloturvallisuuteen.
Jos uuden rakennuksen rakentamista ei aloiteta, tontti on rakennuksen tai sen osan purkamisen jälkeen siistittävä ja vaurioitunut katu- ja muu yleinen alue on viivytyksestä korjattava.
§ 18
Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet
Kun katu päällystetään uudelleen, ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden olennaisesti alemmaksi tai ylemmäksi kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä.
§ 19
Tapahtumien järjestäminen
Tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne voivat olla pystytettyinä paikallaan ja käytössä korkeintaan kaksi viikkoa. Tapahtumien järjestämisellä on aina oltava maanomistajan tai -haltijan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat luvat.
Tapahtumia järjestettäessä on huolehdittava riittävistä jätehuolto- ja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ehkäistystä ja paikan siistimisestä tapahtuman jälkeen.
§ 20
Määräyksistä poikkeaminen
Ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.
Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kaupunginhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.
§ 21
Voimaantulo
Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Hangon kaupungin marraskuun 13 päivänä 1991 hyväksytty rakennusjärjestys.