Perusturvalautakunta |
§ 52 |
11.03.2010 |
Valtuustoaloite sosiaalisesta luototuksesta / Kari Leino ym.
PERUS § 52
193/32/320/2009
KVO § 43
Kokouksessa jätettiin Kari Leinon ym. allekirjoittama ja 5.4.2009 päivätty aloite koskien sosiaalista luototusta.
Päätös
Aloite lähetetään kaupunginhallitukselle valmistelua varten.
Kaupunginhallitus on siirtänyt asian perusturvalautakunnan valmisteltavaksi.
Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luotto voidaan lain mukaan myöntää perustellusta syystä henkilölle, jolla ei pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi ole muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta.
Lain perusteella kunnalla on mahdollisuus järjestää päättämässään laajuudessa sosiaalista luototusta osana kunnan sosiaalihuoltoa. Kunta voi järjestää sosiaalisen luototuksen toimenpanon yksin tai alueellisena yhteistyönä muiden kuntien kanssa. Kunnalle sosiaalisen luototuksen järjestämisestä aiheutuviin toimintamenoihin sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/1992), jota ei kuitenkaan sovelleta sosiaalisen luototuksen luottopääomasta tai luottotappioista aiheutuviin menoihin.
Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnalle lakiin perustuva, vapaehtoinen tehtävä, jonka käyttöönotosta kunta itse päättää. Kuntalaisella ei ole subjektiivista oikeutta sosiaaliseen luottoon.
Mikäli kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, niin kunnan velvollisuutena on määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen kuntakohtaiset perusteet:
- sosiaalisiin luottoihin kunnassa käytettävissä oleva pääoma
- kenelle ja millaisiin tarkoituksiin sosiaalista luottoa kunnassa myönnetään
- sosiaalisen luoton myöntämisen esteet
- sosiaalisen luoton koron määräytymisen periaatteet
- yleinen yläraja myönnettäville sosiaalisille luotoille
- laina-ajan maksimipituus
- miten kunnassa haetaan sosiaalista luottoa
- miten asiakkaita ohjataan jaettavissa olevan pääoman tilapäisesti
loppuessa
- kuinka luototustoimintaan liittyvä taloudellinen neuvonta ja ohjaus
järjestetään
- sosiaalisen luoton perintäkäytäntö
Kunta voi varata luottopääoman vuosittain talousarvioonsa ja säädellä luottopääoman riittävyyttä ja tasapuolista jakautumista esimerkiksi kohdentamalla luototuksen tietylle asiakasryhmälle tai tiettyihin käyttökohteisiin.
Sosiaalinen luototus ja toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 13 §:n nojalla myönnettävä ehkäisevä toimeentulotuki ovat lähellä toisiaan tarkoituksensa ja kohderyhmänsä osalta.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.
Molemmilla järjestelmillä pyritään auttamaan yksilöä ja perhettä suunnitelmallisesti ja puuttumaan riittävän varhain henkilöä tai perhettä uhkaaviin riskeihin ja toimeentulo-ongelmiin.
Hangossa on myönnetty ehkäisevää toimeentulotukea kohtalaisen säästeliäästi joten ensisijaisesti tulee kiinnittää huomiota ehkäisevän toimeentulotuen määrärahan riittävyyteen ja myöntämisperusteisiin ennen kuin otetaan sosiaalinen luototus käyttöön.
Kuten yllä selostetusta käy ilmi sosiaalinen luototus on vaativa uusi sosiaalityön menetelmä jonka käyttöönotto myös tarkoittaa sitä, että henkilöresursseja on lisättävä sosiaalityöhön. Sosiaalinen luototus on käytettävissä olevan pääoman muodossa myös taloudellinen kysymys.
Vuoden 2010 osalta ei määrärahoja ole varattu uusiin kunnan kannalta vapaaehtoisiin tehtäviin.
Ehdotus
Perusturvalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle että kaupunki ei ota käyttöön sosiaalista luototusta.
Päätös
Ehdotuksen mukaisesti. Outi McDonald ilmoitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan.
Lisätiedot
Sirpa Lehtinen, 019 2203 470